Siirry sisältöön
STR Nordic – Vahvempi elämä.
STR Nordic – Vahvempi elämä.
Nainen pitelee omenaa

Voiko tunteita säädellä syömällä?

Lohturuokaa syödään, kun kaivataan jotakin tuttua ja nimensä mukaan lohtua tuovaa. Se ei petä, eikä tuo epämiellyttäviä makuelämyksiä. Toisille lohturuokaa ovat suklaa ja karkit, toisille taas joku lapsuudesta tuttu ruoka. Lohturuoka yhdistetään yleensä tunnesyömiseen, mikä taas nähdään hyvin negatiivisena pahana tapana. Onko tunnesyöminen kuitenkaan vain huono asia, josta pitää päästä eroon? 

Asiaa voidaan lähestyä tarkastelemalla ihmiseen sisäänrakennettuja mekanismeja. Ihmisen mielialaan ja olotilaan vaikuttaa moni tekijä. Maalaisjärjellä ajateltuna on ymmärrettävissä, että elämän eri osa-alueiden on hyvä olla tasapainossa, jotta mielikin voi hyvin.

Nainen yltäpäältä muistilapuissa

Monen mieltä ahdistaa liian täysi kalenteri ja stressi näkyy fyysisenä uupumisena. 

Henkinen ja fyysinen jaksaminen kulkevat käsikkäin. Ja siksi esimerkiksi liikunta ja yleinen aktiivisuus koetaan mielialaa kohottavana asiana. Tämä on myös tutkittu tosiasia. Liikunta vapauttaa ihmisen aivoihin mielihyvähormoneja. Mutta miten on ruoan laita?

Hyvä ruokavalio auttaa luonnollisesti jaksamaan fyysisissä ponnisteluissa, sillä keho tarvitsee riittävästi energiaa toimintaansa. Monipuolinen ruokavalio ja sitä tukevat ravintolisät antavat keholle tarvittavat ainesosat sen normaaleihin toimintoihin.

Ihmisen fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin osa-alueiden toisistaan jyrkästi erottaminen ei toimi, sillä ihminen on kokonaisuus, jossa lähes kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Vaikka on vaikea määritellä missä kohtaa ihmisessä tunteet sijaitsevat, on aivan ilmiselvää että ajatteluun tarvitsemme toimivat aivot. Aivojen hyvinvointiin vaikuttavat muun muassa riittävä rasvahappojen saanti, koska tämä päässämme oleva ajatteleva elin koostuu pitkälti rasvasta. Aivoja ja ajattelukykyä puolestaan tarvitsemme tunteiden säätelyyn ja valintojen tekemiseen.

 Suklaakonvehdit houkuttelevat


Jos mieli on maassa voimme päättää syömmekö sen aina houkuttelevan suklaaunelman vai mitä teemme. 

Tunteiden säätelyn keinona syömistä ei suositella, koska yleensä mieliteot ohjaavat käsiämme epäterveellisten vaihtoehtojen luo. Tällöin ihminen toimii spontaanisti ja impulsiivisesti. Mielihalut ovat viesti aivoilta siitä että jotakin tarvitaan. Ja tässä kohtaa moni pinkoo suoraa päätä kaupan karkkihyllylle.

Toiminta selittyy sillä, että aivot ovat oppineet sokerin tuovan mielihyvää. Sokeri nostaa verensokerin nopeasti ylös, mikä koetaan virkistävänä ja miellyttävänä. Tämä ei kuitenkaan tuota pitkäaikaista helpotusta ja aivojen viesti sokerin tarvitsemisesta vahvistuu. Tällainen kierre ilmiselvästi ei johda hyvinvoinnin lisääntymiseen. 

Ratkaisu ei välttämättä ole se, että mieliteot yritetään hiljentää.

Kehomme on siinä mielessä viisas, että se viestii meille tarpeistamme. Joten jos mielesi tekee syödä suklaata huonon päivän jälkeen, ei siitä kannata kokea syyllisyyttä. Halu lohduttaa itseään ja saada mielihyvää ei ole huono asia. Mutta mistä ja miten mielihyvää haetaan, on se tärkein kysymys. 

Voimme opettaa aivojamme pitämään uusista asioista. Silloin, kun epäterveellinen lohturuoka pyörii mielessä, voisimme valita jotain ravitsevaa. Vähitellen uusi reagointi malli vahvistuu ja ihminen alkaa kaivata asioita, joilla on hyvinvoinnille suotuisia seurauksia. Prosessi toki vaatii kärsivällisyyttä ja armollisuutta.

Vaivannäön jälkeen voimme kuitenkin luottaa, että uudet mielitekomme johtavat meitä terveelliselle tielle. Jatkossa lohturuoiksi valitsee luonnostaan terveellisiä ruokalajeja. Se on tietenkin hyvä muistaa, ettei porkkanoitakaan kannata kilokaupalla syödä. Eli kohtuus kaikessa. 

Nainen porkkana suussa


Ideaali tilanteessa ihminen syö ruokaa, josta saa tarvitsemansa ravinteet ja nauttii myös sen syömisestä.

Ruoasta voi tulla mielihyvän lähde jokaisella aterialla sen sijaan, että ruokaa käytetään negatiivisena koettujen tunteiden hiljentämiseen. Terve suhde ruokaan ei siis tarkoita, etteikö ruoasta saisi saada mielihyvää, vaan pikemminkin sitä, että vastaamme kehomme ja mielemme tarpeisiin viisaita valintoja tehden.

Ravitsevaa ruokaa nauttivalla on hyvät lähtökohdat selvitä elämän myrskyissä ja tunteiden aallokossa, sillä aivoilla on silloin riittävästi toimintakykyä pohtia mistä tunteiden kuohu johtuu. Ruoka voi siis tuoda tunne-elämään tasapainoa pitkällä aikavälillä, sen sijaan että siihen turvaudutaan hädän ollessa suurimmillaan.

Tällöin voisi jopa sanoa, toki kärjistetysti, että ruoalla voi ja kannattaa säädellä tunteitaan.

 

 -Annika

Lähteet:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20329590/
https://www.health.harvard.edu/staying-healthy/exercising-to-relax

 

Etsitkö terveellistä lohturuokaa? Katso artikkeli terveellisistä herkuista täältä.

 

 

 Elämä ahdistaa ja stressaat?

Tilaa Ashwagandha.

 Tutustu

 

 

Edellinen artikkeli Mocktail x 3
Seuraava artikkeli Kaurapuuroleipä

Jätä kommentti

Kommentit hyväksytään ennen julkaisua

* Vaaditut tietokentät