Miksi melatoniini on niin tärkeää?

Melatoniini on elimistössä luonnollisesti esiintyvää, kemialliselta rakenteeltaan serotoniinin kaltaista hormonia, jota erittyy pääasiassa aivojen käpylisäkkeestä.

Melatoniini auttaa elimistöä vuorokausi- ja valopimeärytmin säätelyssä. Elimistön sisäinen kello sekä päivittäinen valon määrä ja laatu määrittelevät, kuinka paljon melatoniinia käpylisäke erittää.

Ihmisen silmän erityisesti siniselle valolle sensitiiviset reseptorit vaikuttavat elimistön käsitykseen vuorokauden ajasta.

Tyypillisesti melatoniinitasot lähtevät nousuun iltaisin auringonlaskun jälkeen. Ne pysyvät terveillä ihmisillä korkeina valon lisääntymiseen saakka.

Herääminen tapahtuu melatoniinitason laskettua riittävän alhaiseksi. Digitaalisten laitteiden näyttöjen sinisen valon on todettu hidastavan nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin erittymistä aivoissa (Bonmatt-Carrion ym. 2014).

Sikiö ja vastasyntynyt saa kaiken melatoniininsa istukan ja äidinmaidon kautta, koska käpyrauhanen kehittyy vasta myöhemmin (Kivelä 1991).

Melatoniinia erittyy eniten murrosikää edeltävänä aikana. Tämän jälkeen melatoniinineritys tasoittuu, kunnes myöhäiskeski-iässä keskimääräinen eritys alkaa laskea.

Melatoniininerityksen on kuitenkin todettu olevan hieman voimakkaampaa ja lisääntyvän aamua kohti enemmän terveillä vanhuksilla kuin terveillä parikymppisillä (Duffy ym. 2002).

Saanti ja luokittelu

Elintarvikkeista esimerkiksi tomaatit, oliivit, saksanpähkinät, riisi, ohra, mansikat ja kirsikat sisältävät melatoniinia. Aineen imeytymisestä elimistöön seuraa raukea ja uninen olotila.

Melatoniinia käytetään lääkkeissä ja ravintolisissä nukahtamisen helpottamiseen ja apuna aikaerorasitukseen ja vuorotyöstä aiheutuviin haasteisiin sekä lyhytaikaisen unettomuuden hoitoon.

Suomessa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea luokittelee lääkkeiksi yli 2 mg melatoniinia sisältävät valmisteet tai valmisteet, joiden vuorokausiannos ylittää kyseisen määrän (Fimea 2013).

Terveysväitteet

Euroopan Unionin elintarviketurvallisuusvirasto EFSA myöntää eri aineille tutkimustiedon perusteella terveysväitteitä, jotka tarkoittavat sitä, että aineella on positiivinen vaikutus terveyteen. Terveysväitteen hyväksyminen edellyttää tiukkaa tieteellistä näyttöä, joten väitteet ovat selkeä osoitus tiedeyhteisön yksimielisyydestä.

Melatoniinille on myönnetty kaksi virallista terveysväitettä:

• Melatoniini auttaa lievittämään aikaeron yksilöllisiä vaikutuksia.

• Melatoniini auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa.

Melatoniinin turvallisuus

Melatoniinin on todettu olevan turvallista terveille aikuisille lyhytaikaisesti suun kautta käytettynä, ja sitä on käytetty turvallisesti myös pidempiä aikoja.

Melatoniinia käyttävän on otettava huomioon aineen uneliaisuutta aiheuttava vaikutus. Melatoniinivalmisteet on tarkoitettu helpottamaan nukahtamista, joten aineen käytön jälkeen ei tule lähteä ajamaan kulkuneuvoilla tai pyrkiä tekemään muitakaan keskittymistä ja tarkkaavaisuutta vaativia tehtäviä (ks. Partonen 2017).

Melatoniinin haittavaikutuksina voi harvoissa tapauksissa ilmetä väsymystä, huimausta tai päänsärkyä. Henkilöiden, jotka kärsivät eräistä perinnöllisistä sairauksista (galaktoosi-intoleranssi, glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö ja saamelaisilla esiintyvä laktaasin puutos) tai autoimmuunisairauksista, ei tule käyttää melatoniinia (Huttunen 2017).

Korkeasta verenpaineesta, verenvuotosairauksista, diabeteksesta ja masennuksesta kärsivien sekä elinsiirtopotilaiden on syytä keskustella melatoniinin käytöstä lääkärin kanssa. Melatoniinivalmisteiden käytöstä raskauden tai imetyksen aikana on aina keskusteltava lääkärin kanssa.

STR Nordic myy hyvää unta tukevia tuotteita 

 Tutustu tästä!

- Tuomas

Tämä artikkeli on tuotettu yhteistyössä lisäravinnealaan erikoistuneen Terveempi.fi-sivuston kanssa.

Lue lisää aiheesta tästä ja tästä artikkelista.