Tiedätkö mikä on tyrnin arvokkain ainesosa?

Tyrni (Hippophae, joista yleisin lajike Hippophae rhamnoides) on oranssi marja, joka kasvaa laajalti Euraasian alueella.

Tyrni on erittäin kestävä kasvi, joka sietää niin kuivuutta, suolaa kuin tulviakin. Se on kuitenkin erityisen tarkka siitä, että se saa auringonvaloa – se ei kestä varjoa edes pohjoisen puolelta. Tyrni oli rauhoitettu Suomessa aina vuoteen 2006 asti, koska luonnonvaraisten tyrnipensaiden säilyvyys haluttiin turvata.

Tyrnissä on huomattavia pitoisuuksia C- ja E-vitamiineja, jotka ovat luonnon antioksidantteja.

Tyrni sisältää C-vitamiinia enemmän kuin mikään muu marja (moninkertaisesti esimerkiksi appelsiiniin verrattuna), ja E-vitamiinissa samaan tasoon pääsee vain lakka.

Tyrni sisältää myös B2-vitamiinia eli riboflaviinia, joka on erityisen tärkeää ruoansulatukselle, iholle, limakalvoille ja silmien terveydelle.

Öljyä ja mehua

Tyrnistä puristettu mehu jakaantuu seisoessaan kolmeen kerrokseen.

Päällimmäiseksi kerrokseksi jää paksu, oranssi, kermamainen kerros.

Keskimmäiseksi kerrokseksi muodostuu tyrnille tyypillinen rasvapitoinen kerros, jossa on paljon tyydyttyneitä ja monityydyttymättömiä rasvahappoja.

Pohjakerrokseen jäävät mehu ja hedelmäsakka.

Alinta kerrosta käytetään lähinnä elintarvikkeissa, kun taas kaksi ylempää kerrosta ovat rasvahappojensa ja terveysominaisuuksiensa takia erityisen käyttökelpoisia lääkevoiteissa ja kosmetiikkatuotteissa.

Tyrniöljy, tyrnin arvokkain ainesosa

Tyrni sisältää paljon öljyä marjaksi. Öljy onkin tyrnin halutuin ja arvokkain ainesosa.

Tyrninmarjassa on öljyä lajista riippuen 2,1–5,9 % kokonaismassasta. Yleisimmän ja meille tutun rhamnoides-lajikkeen öljypitoisuus on 3,5 %. Rhamnoides-lajikkeessa öljyä on siemenissä 13 % ja pehmeässä marjaosassa 2,8 %. (Larmo 2011.) Myös tyrnipensaan lehdissä on öljyä.

Tyrniöljy on erityisen laadukasta sen rasvahappopitoisuuden vuoksi. Normaalissa länsimaisessa ruokavaliossa omega-6/omega-3 -rasvahappojen pitoisuus on 10/1, kun monien suositusten mukaan omega-6-rasvahappojen osuuden tulisi olla pienempi.

Jos omega-6-rasvahappoa saadaan liikaa, sen epäsuotuisat vaikutukset tulevat esiin. Tyrniöljyssä omega-6/omega-3 -pitoisuus on 2/1 tai jopa parempi, joten tyrnin rasvat ovat erityislaatuisia myös muihin kasvirasvoihin nähden. (Larmo 2011.)

Tyrnissä on myös harvinaista omega-7-rasvahappoa, palmitoleiinihappoa. Tyrnin hedelmälihasta saatavassa öljyssä on noin 65 % kertatyydyttymätöntä palmitoleiinihappoa ja tyydyttynyttä palmitiinihappoa. Siemenöljystä noin 70 % koostuu linolihaposta ja alfa-linolenihaposta. (Yang & Kallio 2001.)

Tyrni ja kuivasilmäisyys

Tyrniöljyä on käytetty erityisesti kuivasilmäisyyteen.

Asiaa on tutkittu myös Suomessa, Turun yliopistossa (Larmo ym. 2010; Larmo 2011). Lumelääkettä saaneeseen ryhmään verrattuna tyrniöljy auttoi huomattavasti talvikauden silmien kirvelyyn (esimerkiksi voimakasta punotusta oli verrokkiryhmässä 36 %:lla, mutta tyrniöljyä saaneilla 6 %:lla).

Tyrnillä on havaittu myös ihon, limakalvojen ja silmien hyvinvointia kohentava vaikutus, joka on tullut esille useammassa tutkimuksessa.

Tyrniöljyä kannattaa sisällyttää ruokavalioon jossakin muodossa.

STR Nordicilta saat sitä kätevästi kapselina Kuivan Silmän Omega -tuotteessa.

 Tutustu tästä Kuivan Silmän Omegaan!

Tämä artikkeli on tuotettu yhteistyössä lisäravinnealaan erikoistuneen Terveempi.fi-sivuston kanssa.