Miksi hikoilu on tärkeää?

Kesähelteet ja intensiiviset treenit saavat meidät hikoilemaan. Tuskaisen kuuma sää hikoiluttaa enemmän kun haluaisimme. Mutta tiesitkö, että hikoilulla on lukuisia terveyshyötyjä?

Seuraavassa kerromme, miksi hikoilu on tärkeää ja mitä hyötyä siitä on sinulle.

1. Lämmönsäätely

Hikoilu on kehomme tapa säädellä lämpötilaa. Kun keho kuumenee liikunnan tai korkean lämpötilan vuoksi, hikirauhaset alkavat tuottaa hikeä. Hien haihtuessa iholta se viilentää kehoa, estäen ylikuumenemisen. Hiki viilentää ja helpottaa oloa.

2. Tehostaa treeniä

Fyysisen rasituksen aikana keho tuottaa enemmän lämpöä, ja hikoilu auttaa poistamaan tätä ylimääräistä lämpöä. Tämä tekee mahdolliseksi treenata pidempään ja kovempaa ilman, että kehosi lämpötila nousee liikaa.

3. Puhdistaa kehoa myrkyistä

Vaikka kehon pääasialliset puhdistusjärjestelmät ovat munuaiset ja maksa, hikoilu voi myös auttaa poistamaan pieniä määriä ei toivottuja aineita. Hikeen voi kertyä raskasmetalleja ja muita epäpuhtauksia, jotka poistuvat kehosta hikoilun kautta.

4. Hoitaa ihoa

Hikoilu voi auttaa pitämään ihosi puhtaana ja terveenä. Kun hiki virtaa ihon läpi, se avaa ihohuokosia ja poistaa likaa sekä bakteereja. Tämä voi ehkäistä ihon epäpuhtauksia ja parantaa ihon yleistä kuntoa.

5. Auttaa nestetasapainon säätelyssä

Hikoilun kautta menetetään nestettä, mikä saa meidät tuntemaan janoa. Tämä motivoi juomaan enemmän vettä ja ylläpitämään kehon nestetasapainoa. Muista juoda riittävästi, erityisesti kuumina päivinä ja treenatessa!

6. Vapauttaa endorfiineja

Hikoilu liikunnan aikana vapauttaa endorfiineja, jotka parantavat mielialaa ja vähentävät stressiä. Tämä "hyvän olon hormoni" tekee myös hikoilusta miellyttävämmän kokemuksen. Endorfiini auttaa sinua tuntemaan olosi energiseksi ja kohottaa mielialaa.

7. Tukee immuunijärjestelmää

Joidenkin tutkimusten mukaan hikoilu voi stimuloida immuunijärjestelmää ja auttaa torjumaan infektioita. Hikeen liittyvät antimikrobiset peptidit voivat suojata ihoa bakteereilta ja muilta haitallisilta mikro-organismeilta.

Lähteet

1. Kenney, W. L., & Munce, T. A. (2003). Aging and human temperature regulation. Journal of Applied Physiology, 95(6), 2598-2603.
2. Cheuvront, S. N., & Kenefick, R. W. (2014). Dehydration: physiology, assessment, and performance effects. Comprehensive Physiology, 4(1), 257-285.
3. Sawka, M. N., & Montain, S. J. (2000). Fluid and electrolyte supplementation for exercise heat stress. The American Journal of Clinical Nutrition, 72(2), 564S-572S.
4. Casa, D. J., Armstrong, L. E., Hillman, S. K., Montain, S. J., Reiff, R. V., Rich, B. S., ... & Stone, J. A. (2000). National Athletic Trainers' Association position statement: fluid replacement for athletes. Journal of Athletic Training, 35(2), 212-224.
5. Harber, V. J., & Sutton, J. R. (1984). Endorphins and exercise. Sports Medicine, 1(2), 154-171.